Nimi: Den Rocky Life
Nimen merkitys: Luola
Syntymäaika: 1996
Ikä nyt: 16v
Kotipaikka: New Yorkin osavaltio, New York city
Hiusten väri: Vaalea, lähes valkoinen
Silmien väri: Vihreä
Ihon väri: Vaalea
Pituus: 166cm
Paino: 52kg
Kehon rakenne: Laiha, hoikka
Ammatti: Kuntoutuja
Juuret: Tuntematon
Uskollisuus: Ramses
Uskonto: Omalaatuinen sekausko
Erityistaidot: Äärimmäisen hyvä oppimiskyky
Kuusitoista vuotta
sitten katosi Nevadalaisesta lähiöstä pieni 1-vuotias poika
nimeltä Micah. Hänellä oli pyöreät posket, suuret
kultaisenvihreät silmät, joiden pupillia kiersi keltainen rengas ja
iloisin hymy ja kirkkain nauru koko leikkikentällä. Mutta eräänä päivänä hän hävisi, kuin tuhka tuuleen, eikä häntä löydetty
mittavista etsinnöistä huolimatta.
Poika kuljetettiin
mutkikasta reittiä aina New Yorkiin asti, missä hänelle annettiin
uusi nimi, Den. Hänet laskettiin pieneen
äänivuorattuun huoneentapaiseen, joka sijaitsi maan alla
rakennuksessa, jossain päin New Yorkin kaupunkia. Rakennus oli
korkea tutkimuskerrostalo, jossa oli monia laboratorioita ja
tutkijoiden huoneita. Kellarissa oli epämääräistä roinaa ja
lämmityslaite, jonka viereltä syvimmistä varjoista johti lattiaa
vasten näkymätön luukku vielä yhden kerroksen alemmas. Tämän
kerroksen lattialla sijaitsi kahdeksan tiukasti suljettua luukkua,
joiden kaikkien alapuolella oli pieni huone, joka oli sisustettu
sängyllä, pöydällä, parilla tuolilla, sohvalla, nojatuolilla,
hyllyköllä, vessalla ja pienellä suihkutilalla.
Huoneista kuudessa
oli jokaisessa yksi lapsi, mutta kukaan heistä ei tiennyt toistensa
läsnäolosta, jokainen luuli olevansa ainoa. Jokaista lasta
hoivattiin kunnes he täyttivät kolme vuotta, osasivat käydä
nukkumaan, syödä, pestä hampaat ja kehonsa ja käydä vessassa
ilman avustusta. Heidän luonaan kävi ihmisiä, aina sama tohtori, vain
silloin, kun joku lapsista sairastui. Muuten heihin pidettiin
yhteyttä koppien katoissa olevilla kaiuttimilla, joista heille aina
välillä annettiin ohjeita. Sieltä kerrottiin milloin mentiin
nukkumaan, milloin syötiin (ruoka kulkeutui huoneisiin pienillä
ruokahisseillä, välillä niitä reittejä tuli myös erilaisia
kuvia ja esineitä, joista kerrottiin lapsille hieman tarkemminkin)
ja milloin harrastettiin liikuntaa. Huoneiden katoissa oli myös
kameroita, joista varmistettiin että ääntä toteltiin ja että
lapset olivat varmasti kunnossa ja terveitä. Kaiuttimien ääni oli
sama vuodesta toiseen. Jokainen lapsi oli eri ikäinen, heidät
kaikki oli kaapattu 1-vuotiaina kolmen vuoden välein. Den oli heistä toinen.
Kuusitoistavuotiaina
jokaisen lapsen tarkoitus oli tietää kehonosia, vaatekappaleita,
huonekaluja, joitain eläimiä, värejä, joitain kasveja, aistit,
kehon yksinkertaiset toiminnot, joitain sisäelimiä, ruoka-aineita,
joitain leluja, ja osata laskea niin pitkälle kuin halusivat, pieniä
yhteen- ja vähennyslaskuja, yksinkertaiset asiat oman terveytensä
huoltamisesta, piirtämisen, hyräilemisen ja yksinkertaisen
keskustelun taidot. Kaikkia sanoja he eivät kuitenkaan osanneet, ja
he elivät ilman sen suurempia ihmiskontakteja minkä vuoksi he eivät
juurikaan oppineet sosiaalisia taitoja. He olivat kuin emostaan liian
aikaisin erotettuja koiranpentuja, jotka oli suljettu komeroon, joka
avattiin vain silloin kun he saivat ruokaa.
Lapset tiesivät
myös yön ja päivän eron, miksi piti nukkua ja miksi syödä ja
juoda, mitä tunteet ovat ja mitä eri ilmeet merkitsevät ja että
jokainen elävä olento kasvaa ja vanhenee. Kukaan heistä ei
kuitenkaan osannut lukea eikä kirjoittaa, ei tiennyt mitä on seksi
tai läheisyys, mitä on politiikka, tai mitään muutakaan
ulkomaailmasta. He eivät edes tienneet ulkomaailman olemassaolosta.
He tiesivät vain oman huoneensa, hissin josta heille laskettiin
ruokaa, asiat jotka heille oli näytetty, äänen
kaiuttimissa ja lääkärin joka välillä tuli käymään.
Lapsia tutkittiin
sekä henkisesti että fyysisesti. Heidän piirustuksiaan tutkittiin,
kysymyksiä kyseltiin, hyräiltyjä säveliä spekuloitiin ja
tutkimuksia tehtiin mm. mustetahratesteillä ja erilaisilla pienillä
tehtävillä, kuten peilitestillä, muistikorteilla ja
missä-järjestyksessä-korteilla. Heille annettiin runsaasti
ravintolisiä jotta he kykenivät elämään maan alla.
Kuitenkin kun tuli
aika etsiä ja kaapata seitsemäs lapsi, jokin muuttui. Kaappaajat saatiin kiinni, ja niin saatiin selville koko karmean
tutkimuslaitoksen olemassaolo. Tutkijat pidätettiin ja lapset, nyt
kaksi heistä jo melkein aikuisia, vapautettiin. Yksi näistä
lapsista oli Micah.
Den oli nyt 16-vuotias
nuorukainen. Hänellä oli hyvin vaaleat tuuheat vähän yli
kasvaneet hiukset (aina lääkärin käydessä oli tohtori myös
leikannut lasten hiukset lyhyiksi) ja vihertävät silmät,
kulmakarvat olivat vähän hiuksia tummemmat. Vuosien varrella hänen
kasvojensa pyöreys oli kadonnut, ja nykyään hän oli melkoisen
laiha ja odotettavastikin lyhyt, sillä elinolot eivät
olleet antaneet tilaa kasvamiselle. Hän näytti ja vaikutti hieman
sairaalloiselta, eikä se ollut ihmekään, kun hän oli elänyt
viisitoista kokonaista vuotta näkemättä aurinkoa, hän ei tiennyt
mikä oli aurinko.
Kaikesta huolimatta Den oli aina eronnut muista lapsista merkittävästi, siinä missä jokainen
muista (tarpeeksi vanhoiksi kasvaneista) lapsista oli pikkuhiljaa
vetäytynyt kuoreensa, oli Den pysynyt vireänä. Hänen tunteensa
eivät olleet kadonneet, vaan hän yhä nauroi ja itki kuten terveen
ihmisen kuului. Hän oli myös lapsista ainoa, joka saattoi pyytää
kaiuttimien ääneltä, jota lapset kutsuivat Raymondiksi, voisiko
tuo jutella hänen kanssaan, tai voisiko Raymond lähettää hänelle
hissillä jotain uusia esineitä. Hän myös oli esittänyt suurta
kiinnostusta katossa olevaan luukkuun, ja siihen mistä lääkäri
aina oikein ilmestyi hänen huoneeseensa. Hän oli yhä elävä ja
tiedonjanoinen eristyksestään huolimatta, kuunteli tarkasti
jokainen asia joka hänelle kerrottiin, ja eli kaikesta huolimatta
niin täysillä kuin vain millään pystyi. Hän myös oppi nopeasti
ulkoa kaiken mikä hänelle kerrottiin, imi tiedon itseensä kuin
pesusieni. Hän oli niin sanotusti tutkijoiden helmi, kuin onnistunut
koe. Lapset olivat saaneet toisen nimensä ja sukunimensä vasta
kasvaessaan, sillä kumpikin niistä merkitsi jotain mitä lapset
sisälsivät. Toinen Denin nimistä, Rocky, oli johdettu sanasta rock
hänen eläväisen persoonansa vuoksi. Sukunimi Life taas keksittiin
hänen elämänhalustaan, jota hänen tiedonjanonsa uskottiin olevan.
Niin Den ja muut
lapset elivät, kunnes sinä eräänä päivänä kaikki muuttui.
Luukku katossa avattiin voimalla ja sieltä katsoi alas monia
vieraita kasvoja, joissa näkyi huolta, surua ja järkytystä. Niin
alkoi jokaisen lapsen seikkailu uuteen maailmaan, osa kuoli pian, osa
selviytyi aina luonnolliseen kuolemaansa saakka. Kaikkein pisin ja
värikkäin tarina oli kuitenkin Den Rocky Lifella.
Nimi: Ramses Min Stard
Nimen merkitys: Ran poika
Syntymäaika: 13.9.1987
Ikä nyt: 26v
Kotipaikka: New Yorkin osavaltio, New York city
Hiusten väri: Musta, jossain valossa tummanruskea
Silmien väri: Sininen
Ihon väri: Toffee
Pituus: 187cm
Paino: 72kg
Kehon rakenne: Hoikka, lihaksikas
Ammatti: Biokemisti
Juuret: Isä argentiinalainen, äidin suku peräisin pohjoisesta.
Uskollisuus: Työpaikka,
Yhdysvallat, perhe
Uskonto: Agnostikko, ateisti
Erityistaidot:
Ramses, eli ystäviensä keskuudessa Rams,
on 26-vuotias ja 187cm pitkä mies New Yorkista.
Ramseksella on
mustaa lähentelevät, hyvin tummanruskeat hieman kihartavat hiukset,
jotka niin pituudeltaan kuin muultakin ulkonäöltään ovat varsin
huolettoman näköiset.
Hänellä on myös samaa väriä jatkava
lyhyt muotoon leikattu parta, ja hän pitää erilaisten neuleiden
käyttämisestä.
Miehen silmät ovat kirkkaan siniset, ja ne hän
on perinyt ne hiustensa lailla isältään. Äidiltään, joka kuoli
rintasyöpään Ramseksen ollessa 14-vuotias, hän ei ulkonäöllisesti ole
perinyt oikeastaan mitään.
Hänen äitinsä oli arkeologi,
isänsä taas on ammatiltaan historiantutkija ja asuu yhä Nevadassa missä Ramses on syntynyt. Mutta niin, hyvä pari, eikö? Ei ollut siten
ihmekään, että oli saanut etunimensä Egyptin faaraon mukaan, ja
toisen nimensä Egyptin hedelmällisyyden jumalan mukaan.
Ei
sillä, oli ihan tyytyväinen nimeensä.
Aikoinaan hänellä oli
ollut myös pikkuveli, mutta tuo oli menehtynyt jo aivan pienenä
hyvin varhaisessa iässä. Tämän hauta oli hänen äitinsä
haudan vieressä.
Omalta ammatiltaan Ramses on biokemisti, eli
lyhyesti selitettynä hän tutkii kemiallisia reaktioita ja muutoksia
elävissä soluissa. Yhtälailla alaansa kuuluu soluissa
esiintyvien biomolekyylien toiminta. Yleisesti ottaen biokemistin
palkka on hyvin alhainen, mutta hän työskentelee yrityksessä, joka
antaa hänelle sitä aivan riittävästi.
Luonteeltaan Ramses on
varsin tunnollinen ja hän stressaantuu helposti. Mies uskaltaa rentoutua vain turvalliseksi luotetussa seurassa. Menneisyyden haamut seuraavat miestä seuraelämäänkin, minkä vuoksi hän ei harrasta kovinkaan paljoa
sosiaalisuutta, mutta omistaa silti paljon ystäviä. Ramseksen on nimittäin hyvin helppo tulla toimeen ihmisten kanssa. Aina välillä hän on
viettämässä iltaa ystäviensä tai muutaman läheisen kollegansa
kanssa, yhden kollegoistaan ollessa yksi hänen parhaista
ystävistään. Olut tai siideri aina silloin tällöin kun ei
ollut pahitteeksi.
Sen kummempia harrastuksia ei Ramses
varsinaisesti omista. Vanhempiensa tapaan piti lukemisesta. Ja
musiikista, musiikista hän piti ja itse asiassa soittikin kahta
instrumenttia. Viulua ja poikkihuilua, johtuen pääosin siitä ettei
äitinsä ollut osannut valita niiden kahden väliltä. Itse oli
ihastunut heti molempiin, poikkihuilun kuitenkin ollessa hänen
ehdoton suosikkinsa. Poikkihuilun ääntä hän oli aina rakastanut
ja nautti sen soittamisesta, aivan niin kuin todellisuudessa nautti viulustakin. Rakasti molempia, mutta huiluaan hän soitti
huomattavasti enemmän.
Mies ei ollut seurustellut kovinkaan
usein, ja juuri nyt hänellä ei oikeastaan ollut aikaakaan, varsinkaan jos työtehtävä johon hänet oli otettu ehdolle,
toteutuisi.
Kyse oli tapauksesta, jossa kuuden hengen joukko
lapsia oli löydetty yhden tutkimuskeskus-rakennuksen alta
kokeellisiin tarkoituksiin eristettyinä, jokainen yksin erillisessä
huoneessa.
Ramses oli yksi niistä henkilöistä, joka oli
asettunut ehdolle yhden lapsen huostaan ottamiseksi, yritykselleen
tultua tieto siitä että joku tämän työhenkilöstöstä juuri sen
biologisen taustan vuoksi.
Lapset nimittäin haluttiin
mahdollisimman nopeasti saada kotiutettua johonkin normaaliin
ympäristöön, eikä siten ollut aikaa etsiä ketään sellaiseen
oikeasti kouluttautuneita ja asiantuntevia henkilöitä, jotka mitä luultavimmin olisivat jo varattuja. Myöskään laitokseen ei lapsia haluttu pitkäksi aikaa jättää.
Saisipa nähdä kuinka kävisi.
Muita tärkeitä hahmoja:
Nimi: Jeffrey Hans Cohen
Nimen merkitys: Jumalan rauha
Syntymäaika: 25.5.1984
Ikä nyt: 24v
Kotipaikka: New Yorkin osavaltio, New York city
Hiusten väri: Vaaleanruskea
Silmien väri: Tummanruskea
Ihon väri: Vaalea
Pituus: 194cm
Paino: 80kg
Kehon rakenne: Lihaksikas, jäntevä
Ammatti: Putkimies
Juuret: Suku muuttanut alunperin Britanniasta yhdysvaltoihin uudisasukkaina. Suvussa jonkin verran italialaista verta.
Uskollisuus: Yhdysvallat, ystävät
Jeffrey on 29-vuotias mies, joka asuu New Yorkissa aivan Ramseksen lähellä. Ammatiltaan hän on putkimies ja hän harrastaa moottoripyörien ja autojen korjailemista. Jeffreyllä itsellään on Harley Davidson -moottoripyörä, sekä yhtiön lava-auto työkeikkoja varten.
Jeff tapasi Ramseksen, jota hän kutsuu Ramsy-Ramsiksi, vuonna 2002, jolloin Ramses oli 15- ja Jeff 18-vuotias. Heidän tapaamisensa oli silkkaa sattumaa, kun Jeff auttoi kirjansa pudottanutta Ramsesta, joka todelliduusessa pelkäsi Jeffin käyvän kimppuunsa. Mutta Jeffreyllä on aina ollut hyvä sydän, eikä hän edes ajatellut sellaista vaihtoehtoa.
Jeff ja Ramses tutustuivat toisiinsa ja alkoivat seurustella Ramseksen isän estelyistä huolimatta. He olivat yhdessä pari vuotta, minä aikana Jeffrey sai Ramseksen koulukiusaamisen loppumaan täysin. Lopulta suhde päättyi siihen kun nuoret huomasivat elämäntoiveidensa olevan täysin erilaisia. Jeff halusi perheen, asuisi mielellään maalla ja rakasti eläimiä. Ramses oli aivan toista maata. Niin he erosivat vakituisesta parisuhteesta, mutta jatkoivat hyvinä ystävinä ja aina sinkkuina ollessaan harrastivat keskenään satunnaista seksiä. Ja sellaisena se on jatkunut.
Luonteeltaan Jeff on hyvin rakastava ja välittävä, rento ja ymmärtäväinen. Hän vastustaa kaikenlaista kiusaamista ja auttaa ihmisiä mielellään. Denistä hän piti ensisilmäyksellä. Jeff on myös kohtelias ja voitti sillä lopulta Ramseksen isänkin puolelleen, vaikka tuo yhä silloin tällöin oli vitsillä tai tosissaan epäilevä häntä kohtaan.
Jeffillä on aina yllään ruskea kulunut nahkatakkinsa ja useimmiten moottoripyöräootsit. Niiden lisäksi hänellä on tapana pukeutua farkkuihin, printtipaitoihin, bändipaitoihin ja huppareihin. Hänellä on myös usein tapana pitää yllään isosolkisia vöitä.¨
Nimi: Samuel Charlie Dale
Nimen merkitys: Jumalan nimi
Syntymäaika: 8.7.1989
Ikä nyt: 24v
Kotipaikka: New Yorkin osavaltio, New York city
Hiusten väri: Vaaleanruskea
Silmien väri: Sininen
Ihon väri: Vaalea
Pituus: 189cm
Paino: 80kg
Kehon rakenne: Lihaksikas, jäntevä, hoikka
Ammatti: Sihteeri, talonmies jne.
Juuret: Suku muuttanut alunperin Britanniasta yhdysvaltoihin uudisasukkaina.
Uskollisuus: Yhdysvallat, ystävät, työpaikka
Samuel lempinimeltään Samu on Ramseksen työkaveri ja hyvä ystävä. He tapasivat Samuelin aloittaessa työnsä kaksi vuotta aiemmin. Samuel asuu yhtiön tiloissa samassa talossa kuin Ramses ja siksi hänestä tuleekin yksi osanen Denin kasvatuksessa.
Luonteeltaan Samuel on rento ja vitsikäs, Hänestä on hauskaa tehdä kaikennäköistä järjetöntä ja miehellä on tapana osallistua Ramseksen "homobileisiin" vaikka uskookin olevansa hetero. Hän rakastaa tanssimista ja on yksi niistä harvoista, jotka saavat Ramseksen tanssimaan ilman musiikkia. Mies ei osaa huolehtia liikoja eikä ikinä stressaa asioista joille ei mahda mitään. Hän on hyvin itsevarma ja sosiaalinen.
Samuelin vanhemmat ovat elossa ja elävät New Yorkin osavaltiossa, hänellä on myös 17-vuotias nuorempi sisar ja 29-vuotias isoveli, joihin hänellä on todella hyvät välit.
Samuel pukeutuu yksinkertaisesti farkkuihin, t-paitoihin ja huppareihin. Hän myös rakastaa farkkutakkeja ja saakin Ramsekselta usein palautetta pukeutumistyylistään. Varsinkin silloin kun hän pistää lippiksensä päähänsä. Toisaalta kun hän pistää yhtiön rakennuksen paikkoja kuntoon ilman paitaa yllään farkut, saappaat ja tarvikevyö, vaikuttaa Ramses melko tyytyväiseltä tilanteeseen...
-Stars shine only in the darkness-