Retardit - Päähenkilöt ja muut tärkeimmät hahmot

Nimi: Den Rocky Life

Nimen merkitys: Luola

Syntymäaika: 1996

Ikä nyt: 16v
Kotipaikka: New Yorkin osavaltio, New York city

Hiusten väri: Vaalea, lähes valkoinen

Silmien väri: Vihreä

Ihon väri: Vaalea

Pituus:  166cm

Paino: 52kg

Kehon rakenne: Laiha, hoikka

Ammatti: Kuntoutuja

Juuret: Tuntematon

Uskollisuus: Ramses
Uskonto: Omalaatuinen sekausko

Erityistaidot: Äärimmäisen hyvä oppimiskyky

Kuusitoista vuotta sitten katosi Nevadalaisesta lähiöstä pieni 1-vuotias poika nimeltä Micah. Hänellä oli pyöreät posket, suuret kultaisenvihreät silmät, joiden pupillia kiersi keltainen rengas ja iloisin hymy ja kirkkain nauru koko leikkikentällä. Mutta eräänä päivänä hän hävisi, kuin tuhka tuuleen, eikä häntä löydetty mittavista etsinnöistä huolimatta.

Poika kuljetettiin mutkikasta reittiä aina New Yorkiin asti, missä hänelle annettiin uusi nimi, Den. Hänet laskettiin pieneen äänivuorattuun huoneentapaiseen, joka sijaitsi maan alla rakennuksessa, jossain päin New Yorkin kaupunkia. Rakennus oli korkea tutkimuskerrostalo, jossa oli monia laboratorioita ja tutkijoiden huoneita. Kellarissa oli epämääräistä roinaa ja lämmityslaite, jonka viereltä syvimmistä varjoista johti lattiaa vasten näkymätön luukku vielä yhden kerroksen alemmas. Tämän kerroksen lattialla sijaitsi kahdeksan tiukasti suljettua luukkua, joiden kaikkien alapuolella oli pieni huone, joka oli sisustettu sängyllä, pöydällä, parilla tuolilla, sohvalla, nojatuolilla, hyllyköllä, vessalla ja pienellä suihkutilalla. 

Huoneista kuudessa oli jokaisessa yksi lapsi, mutta kukaan heistä ei tiennyt toistensa läsnäolosta, jokainen luuli olevansa ainoa. Jokaista lasta hoivattiin kunnes he täyttivät kolme vuotta, osasivat käydä nukkumaan, syödä, pestä hampaat ja kehonsa ja käydä vessassa ilman avustusta. Heidän luonaan kävi ihmisiä, aina sama tohtori, vain silloin, kun joku lapsista sairastui. Muuten heihin pidettiin yhteyttä koppien katoissa olevilla kaiuttimilla, joista heille aina välillä annettiin ohjeita. Sieltä kerrottiin milloin mentiin nukkumaan, milloin syötiin (ruoka kulkeutui huoneisiin pienillä ruokahisseillä, välillä niitä reittejä tuli myös erilaisia kuvia ja esineitä, joista kerrottiin lapsille hieman tarkemminkin) ja milloin harrastettiin liikuntaa. Huoneiden katoissa oli myös kameroita, joista varmistettiin että ääntä toteltiin ja että lapset olivat varmasti kunnossa ja terveitä. Kaiuttimien ääni oli sama vuodesta toiseen. Jokainen lapsi oli eri ikäinen, heidät kaikki oli kaapattu 1-vuotiaina kolmen vuoden välein. Den oli heistä toinen.

Kuusitoistavuotiaina jokaisen lapsen tarkoitus oli tietää kehonosia, vaatekappaleita, huonekaluja, joitain eläimiä, värejä, joitain kasveja, aistit, kehon yksinkertaiset toiminnot, joitain sisäelimiä, ruoka-aineita, joitain leluja, ja osata laskea niin pitkälle kuin halusivat, pieniä yhteen- ja vähennyslaskuja, yksinkertaiset asiat oman terveytensä huoltamisesta, piirtämisen, hyräilemisen ja yksinkertaisen keskustelun taidot. Kaikkia sanoja he eivät kuitenkaan osanneet, ja he elivät ilman sen suurempia ihmiskontakteja minkä vuoksi he eivät juurikaan oppineet sosiaalisia taitoja. He olivat kuin emostaan liian aikaisin erotettuja koiranpentuja, jotka oli suljettu komeroon, joka avattiin vain silloin kun he saivat ruokaa.

Lapset tiesivät myös yön ja päivän eron, miksi piti nukkua ja miksi syödä ja juoda, mitä tunteet ovat ja mitä eri ilmeet merkitsevät ja että jokainen elävä olento kasvaa ja vanhenee. Kukaan heistä ei kuitenkaan osannut lukea eikä kirjoittaa, ei tiennyt mitä on seksi tai läheisyys, mitä on politiikka, tai mitään muutakaan ulkomaailmasta. He eivät edes tienneet ulkomaailman olemassaolosta. He tiesivät vain oman huoneensa, hissin josta heille laskettiin ruokaa, asiat jotka heille oli näytetty, äänen kaiuttimissa ja lääkärin joka välillä tuli käymään.

Lapsia tutkittiin sekä henkisesti että fyysisesti. Heidän piirustuksiaan tutkittiin, kysymyksiä kyseltiin, hyräiltyjä säveliä spekuloitiin ja tutkimuksia tehtiin mm. mustetahratesteillä ja erilaisilla pienillä tehtävillä, kuten peilitestillä, muistikorteilla ja missä-järjestyksessä-korteilla. Heille annettiin runsaasti ravintolisiä jotta he kykenivät elämään maan alla.

Kuitenkin kun tuli aika etsiä ja kaapata seitsemäs lapsi, jokin muuttui. Kaappaajat saatiin kiinni, ja niin saatiin selville koko karmean tutkimuslaitoksen olemassaolo. Tutkijat pidätettiin ja lapset, nyt kaksi heistä jo melkein aikuisia, vapautettiin. Yksi näistä lapsista oli Micah.

Den oli nyt 16-vuotias nuorukainen. Hänellä oli hyvin vaaleat tuuheat vähän yli kasvaneet hiukset (aina lääkärin käydessä oli tohtori myös leikannut lasten hiukset lyhyiksi) ja vihertävät silmät, kulmakarvat olivat vähän hiuksia tummemmat. Vuosien varrella hänen kasvojensa pyöreys oli kadonnut, ja nykyään hän oli melkoisen laiha ja odotettavastikin lyhyt, sillä elinolot eivät olleet antaneet tilaa kasvamiselle. Hän näytti ja vaikutti hieman sairaalloiselta, eikä se ollut ihmekään, kun hän oli elänyt viisitoista kokonaista vuotta näkemättä aurinkoa, hän ei tiennyt mikä oli aurinko.

Kaikesta huolimatta Den oli aina eronnut muista lapsista merkittävästi, siinä missä jokainen muista (tarpeeksi vanhoiksi kasvaneista) lapsista oli pikkuhiljaa vetäytynyt kuoreensa, oli Den pysynyt vireänä. Hänen tunteensa eivät olleet kadonneet, vaan hän yhä nauroi ja itki kuten terveen ihmisen kuului. Hän oli myös lapsista ainoa, joka saattoi pyytää kaiuttimien ääneltä, jota lapset kutsuivat Raymondiksi, voisiko tuo jutella hänen kanssaan, tai voisiko Raymond lähettää hänelle hissillä jotain uusia esineitä. Hän myös oli esittänyt suurta kiinnostusta katossa olevaan luukkuun, ja siihen mistä lääkäri aina oikein ilmestyi hänen huoneeseensa. Hän oli yhä elävä ja tiedonjanoinen eristyksestään huolimatta, kuunteli tarkasti jokainen asia joka hänelle kerrottiin, ja eli kaikesta huolimatta niin täysillä kuin vain millään pystyi. Hän myös oppi nopeasti ulkoa kaiken mikä hänelle kerrottiin, imi tiedon itseensä kuin pesusieni. Hän oli niin sanotusti tutkijoiden helmi, kuin onnistunut koe. Lapset olivat saaneet toisen nimensä ja sukunimensä vasta kasvaessaan, sillä kumpikin niistä merkitsi jotain mitä lapset sisälsivät. Toinen Denin nimistä, Rocky, oli johdettu sanasta rock hänen eläväisen persoonansa vuoksi. Sukunimi Life taas keksittiin hänen elämänhalustaan, jota hänen tiedonjanonsa uskottiin olevan.

Niin Den ja muut lapset elivät, kunnes sinä eräänä päivänä kaikki muuttui. Luukku katossa avattiin voimalla ja sieltä katsoi alas monia vieraita kasvoja, joissa näkyi huolta, surua ja järkytystä. Niin alkoi jokaisen lapsen seikkailu uuteen maailmaan, osa kuoli pian, osa selviytyi aina luonnolliseen kuolemaansa saakka. Kaikkein pisin ja värikkäin tarina oli kuitenkin Den Rocky Lifella.

Nimi: Ramses Min Stard

Nimen merkitys: Ran poika

Syntymäaika: 13.9.1987

Ikä nyt: 26v

Kotipaikka: New Yorkin osavaltio, New York city

Hiusten väri: Musta, jossain valossa tummanruskea

Silmien väri: Sininen

Ihon väri: Toffee

Pituus:  187cm

Paino: 72kg

Kehon rakenne: Hoikka, lihaksikas

Ammatti: Biokemisti

Juuret: Isä argentiinalainen, äidin suku peräisin pohjoisesta.

Uskollisuus: Työpaikka,
Yhdysvallat, perhe
Uskonto: Agnostikko, ateisti

Erityistaidot: 

Ramses, eli ystäviensä keskuudessa Rams, on 26-vuotias ja 187cm pitkä mies New Yorkista.
Ramseksella on mustaa lähentelevät, hyvin tummanruskeat hieman kihartavat hiukset, jotka niin pituudeltaan kuin muultakin ulkonäöltään ovat varsin huolettoman näköiset.
Hänellä on myös samaa väriä jatkava lyhyt muotoon leikattu parta, ja hän pitää erilaisten neuleiden käyttämisestä.
Miehen silmät ovat kirkkaan siniset, ja ne hän on perinyt ne hiustensa lailla isältään. Äidiltään, joka kuoli rintasyöpään Ramseksen ollessa 14-vuotias, hän ei ulkonäöllisesti ole perinyt oikeastaan mitään.
Hänen äitinsä oli arkeologi, isänsä taas on ammatiltaan historiantutkija ja asuu yhä Nevadassa missä Ramses on syntynyt. Mutta niin, hyvä pari, eikö? Ei ollut siten ihmekään, että oli saanut etunimensä Egyptin faaraon mukaan, ja toisen nimensä Egyptin hedelmällisyyden jumalan mukaan.
Ei sillä, oli ihan tyytyväinen nimeensä.
Aikoinaan hänellä oli ollut myös pikkuveli, mutta tuo oli menehtynyt jo aivan pienenä hyvin varhaisessa iässä. Tämän hauta oli hänen äitinsä haudan vieressä.
Omalta ammatiltaan Ramses on biokemisti, eli lyhyesti selitettynä hän tutkii kemiallisia reaktioita ja muutoksia elävissä soluissa. Yhtälailla alaansa kuuluu soluissa esiintyvien biomolekyylien toiminta. Yleisesti ottaen biokemistin palkka on hyvin alhainen, mutta hän työskentelee yrityksessä, joka antaa hänelle sitä aivan riittävästi.
Luonteeltaan Ramses on varsin tunnollinen ja hän stressaantuu helposti. Mies uskaltaa rentoutua vain turvalliseksi luotetussa seurassa. Menneisyyden haamut seuraavat miestä seuraelämäänkin, minkä vuoksi hän ei harrasta kovinkaan paljoa sosiaalisuutta, mutta omistaa silti paljon ystäviä. Ramseksen on nimittäin hyvin helppo tulla toimeen ihmisten kanssa. Aina välillä hän on viettämässä iltaa ystäviensä tai muutaman läheisen kollegansa kanssa, yhden kollegoistaan ollessa yksi hänen parhaista ystävistään. Olut tai siideri aina silloin tällöin kun ei ollut pahitteeksi.
Sen kummempia harrastuksia ei Ramses varsinaisesti omista. Vanhempiensa tapaan piti lukemisesta. Ja musiikista, musiikista hän piti ja itse asiassa soittikin kahta instrumenttia. Viulua ja poikkihuilua, johtuen pääosin siitä ettei äitinsä ollut osannut valita niiden kahden väliltä. Itse oli ihastunut heti molempiin, poikkihuilun kuitenkin ollessa hänen ehdoton suosikkinsa. Poikkihuilun ääntä hän oli aina rakastanut ja nautti sen soittamisesta, aivan niin kuin todellisuudessa nautti viulustakin. Rakasti molempia, mutta huiluaan hän soitti huomattavasti enemmän.
Mies ei ollut seurustellut kovinkaan usein, ja juuri nyt hänellä ei oikeastaan ollut aikaakaan, varsinkaan jos työtehtävä johon hänet oli otettu ehdolle, toteutuisi.
Kyse oli tapauksesta, jossa kuuden hengen joukko lapsia oli löydetty yhden tutkimuskeskus-rakennuksen alta kokeellisiin tarkoituksiin eristettyinä, jokainen yksin erillisessä huoneessa.
Ramses oli yksi niistä henkilöistä, joka oli asettunut ehdolle yhden lapsen huostaan ottamiseksi, yritykselleen tultua tieto siitä että joku tämän työhenkilöstöstä juuri sen biologisen taustan vuoksi.
Lapset nimittäin haluttiin mahdollisimman nopeasti saada kotiutettua johonkin normaaliin ympäristöön, eikä siten ollut aikaa etsiä ketään sellaiseen oikeasti kouluttautuneita ja asiantuntevia henkilöitä, jotka mitä luultavimmin olisivat jo varattuja. Myöskään laitokseen ei lapsia haluttu pitkäksi aikaa jättää.
Saisipa nähdä kuinka kävisi.

Muita tärkeitä hahmoja:

Nimi: Jeffrey Hans Cohen

Nimen merkitys: Jumalan rauha

Syntymäaika: 25.5.1984

Ikä nyt: 24v

Kotipaikka: New Yorkin osavaltio, New York city

Hiusten väri: Vaaleanruskea

Silmien väri: Tummanruskea

Ihon väri: Vaalea

Pituus:  194cm

Paino: 80kg

Kehon rakenne: Lihaksikas, jäntevä

Ammatti: Putkimies

Juuret: Suku muuttanut alunperin Britanniasta yhdysvaltoihin uudisasukkaina. Suvussa jonkin verran italialaista verta.

Uskollisuus: Yhdysvallat, ystävät

Jeffrey on 29-vuotias mies, joka asuu New Yorkissa aivan Ramseksen lähellä. Ammatiltaan hän on putkimies ja hän harrastaa moottoripyörien ja autojen korjailemista. Jeffreyllä itsellään on Harley Davidson -moottoripyörä, sekä yhtiön lava-auto työkeikkoja varten.

Jeff tapasi Ramseksen, jota hän kutsuu Ramsy-Ramsiksi, vuonna 2002, jolloin Ramses oli 15- ja Jeff 18-vuotias. Heidän tapaamisensa oli silkkaa sattumaa, kun Jeff auttoi kirjansa pudottanutta Ramsesta, joka todelliduusessa pelkäsi Jeffin käyvän kimppuunsa. Mutta Jeffreyllä on aina ollut hyvä sydän, eikä hän edes ajatellut sellaista vaihtoehtoa.

Jeff ja Ramses tutustuivat toisiinsa ja alkoivat seurustella Ramseksen isän estelyistä huolimatta. He olivat yhdessä pari vuotta, minä aikana Jeffrey sai Ramseksen koulukiusaamisen loppumaan täysin. Lopulta suhde päättyi siihen kun nuoret huomasivat elämäntoiveidensa olevan täysin erilaisia. Jeff halusi perheen, asuisi mielellään maalla ja rakasti eläimiä. Ramses oli aivan toista maata. Niin he erosivat vakituisesta parisuhteesta, mutta jatkoivat hyvinä ystävinä ja aina sinkkuina ollessaan harrastivat keskenään satunnaista seksiä. Ja sellaisena se on jatkunut.

Luonteeltaan Jeff on hyvin rakastava ja välittävä, rento ja ymmärtäväinen. Hän vastustaa kaikenlaista kiusaamista ja auttaa ihmisiä mielellään. Denistä hän piti ensisilmäyksellä. Jeff on myös kohtelias ja voitti sillä lopulta Ramseksen isänkin puolelleen, vaikka tuo yhä silloin tällöin oli vitsillä tai tosissaan epäilevä häntä kohtaan.

Jeffillä on aina yllään ruskea kulunut nahkatakkinsa ja useimmiten moottoripyöräootsit. Niiden lisäksi hänellä on tapana pukeutua farkkuihin, printtipaitoihin, bändipaitoihin ja huppareihin. Hänellä on myös usein tapana pitää yllään isosolkisia vöitä.¨

Nimi: Samuel Charlie Dale

Nimen merkitys: Jumalan nimi

Syntymäaika: 8.7.1989

Ikä nyt: 24v

Kotipaikka: New Yorkin osavaltio, New York city

Hiusten väri: Vaaleanruskea

Silmien väri: Sininen

Ihon väri: Vaalea

Pituus:  189cm

Paino: 80kg

Kehon rakenne: Lihaksikas, jäntevä, hoikka

Ammatti: Sihteeri, talonmies jne.

Juuret: Suku muuttanut alunperin Britanniasta yhdysvaltoihin uudisasukkaina.

Uskollisuus: Yhdysvallat, ystävät, työpaikka

Samuel lempinimeltään Samu on Ramseksen työkaveri ja hyvä ystävä. He tapasivat Samuelin aloittaessa työnsä kaksi vuotta aiemmin. Samuel asuu yhtiön tiloissa samassa talossa kuin Ramses ja siksi hänestä tuleekin yksi osanen Denin kasvatuksessa.

Luonteeltaan Samuel on rento ja vitsikäs, Hänestä on hauskaa tehdä kaikennäköistä järjetöntä ja miehellä on tapana osallistua Ramseksen "homobileisiin" vaikka uskookin olevansa hetero. Hän rakastaa tanssimista ja on yksi niistä harvoista, jotka saavat Ramseksen tanssimaan ilman musiikkia. Mies ei osaa huolehtia liikoja eikä ikinä stressaa asioista joille ei mahda mitään. Hän on hyvin itsevarma ja sosiaalinen.

Samuelin vanhemmat ovat elossa ja elävät New Yorkin osavaltiossa, hänellä on myös 17-vuotias nuorempi sisar ja 29-vuotias isoveli, joihin hänellä on todella hyvät välit.

Samuel pukeutuu yksinkertaisesti farkkuihin, t-paitoihin ja huppareihin. Hän myös rakastaa farkkutakkeja ja saakin Ramsekselta usein palautetta pukeutumistyylistään. Varsinkin silloin kun hän pistää lippiksensä päähänsä. Toisaalta kun hän pistää yhtiön rakennuksen paikkoja kuntoon ilman paitaa yllään farkut, saappaat ja tarvikevyö, vaikuttaa Ramses melko tyytyväiseltä tilanteeseen...

-Stars shine only in the darkness-