Seniorit - Uskonnoista ja maailmankatsomuksesta

Kumpikaan Johnista tai Chrisistä ei kuulu kristilliseen kirkkoon, mikä Yhdysvalloissa onkin erittäin harvinaista ja jopa halveksittua. Heistä molemmilla on omanlaisensa maailmankatsomus.
Chris ei ole koskaan kuulunut kristilliseen kirkkoon, sillä hän on perheensä mukaan japanilaisessa uskossa nimeltä shintolaisuus. Parkin perheeseen muotoutuneessa uskossa on myös vaikutteita buddhalaisuudesta ja kungfutselaisuudesta, sillä aasialaiset (varsinkin japanilaiset, mitä Chrisin isä puoliksi on) sekoittavat usein erilaisia siellä syntyneitä uskontoja.
Eniten uskonnollisia piirteitä arkielämässä Chrisillä on kuitenkin juurikin shintolaisuudesta.
Uskonto ei kuitenkaan ole Chrisin elämässä kovinkaan tärkeä, eikä näy erityisesti. Silti jos joku kysyy, kertoo Chris hetimmiten olevansa shintolainen.
Johnin äiti Marilyn taas on kristinuskoinen, ja sen myötä Johnkin kuului alunperin kristilliseen kirkkoon. Kuitenkin sekä äiti että hänen molemmat poikansa erosivat kirkosta sen homovastaisuuden vuoksi. Johniahan ei olisi kirkkoon edes päästetty, jos olisi tiedetty että naisten lisäksi hänelle kelpaavat myös miehet. Evan ja Marilyn taas ovat molemmat heteroita, mutta koska molemmat rakastavat Johnia suuresti, eivät hekään hyväksyneet kirkon homovastaisuutta, joka oli kasvanut jo vihaksi ja haukkumiseksi, josta homoseksuaalit saivat kärsiä kovasti.
Marilyn uskoo yhä Jumalaan, mutta hänen Jumalansa hyväksyy ja rakastaa myös homoja. Marilyn onkin kertonut pojilleen lapsesta asti kauniita tarinoita Jumalasta ja Hänen enkeleistään. Jumalan hän kuvasi aina mahdollisimman sukupuolettomana, lempeänä, rakastavana ja mahdollisimman epäpelottavana olentona, jolta apua voi hakea ja saada silloin kun elämässä tilanteet ovat kaikkein vaikeimmillaan. Evanille Jumala kuitenkin jäi lähemmäs sydäntä kuin Johnille, joka on enemmän agnostikko kuin uskovainen.
Hank, parin ysävä (tällä hetkellä vielä tuleva ystävä) on juutalainen. Suurin osa lopuista taas kuuluu kristilliseen kirkkoon Jonasta ja hänen äitejään lukuun ottamatta.

Shintolaisuus Chrisin elämässä

Aina perheensä kanssa syödessään Chris sanoo ennen ruokailun aloittamista 'itadakimasu', millä kiitetään sekä ruuan laittajaa, että lautaselle päätyneitä eläimiä ja kasveja. Se on kohteliasta ja pitää henget kurissa.
Kuitenkaan perheen ulkopuolella ei Chris sanaa juurikaan käytä, sillä hän tuntee olonsa hieman typeräksi, jos toinen ei ymmärrä mitä hän selittää ja miksi. On helpompaa sanoa se hiljaa mielessä. Keskivertoyhdysvaltalaisen ehkä olisikin kulttuurierojen vuoksi hieman vaikeaa ymmärtää moista, John kuitenkin on eri asia.
Chrisin perhe on myös vieraillut säännöllisin väliajoin Japanissa tapaamassa sieltä kotoisin olevia sukulaisiaan, ja vierailemassa pyhillä paikoilla. Japani kun on ainoa maa missä on shintolaisia pyhiä paikkoja, mutta siellä niitä sitten onkin tuhansia. Suurimman osan pyhistä paikoista tunnistaa sinne johtavista torii-porteista. Nämä lomailut ovat olleet aina Chrisille ja hänen siskolleen vuoden kohokohtia, ja se onkin yksi ainoista asioista mikä heitä on yhdistänyt. He molemmat kunnioittavat uskoaan, vaikka tuovat sitä ilmi hieman eri tavoin. Myös Chrisin äiti on shintolainen, vaikka hänellä ei olekaan sukua Japanissa.
Muutaman kerran on Chris myös tavannut kannusheja (shintolaisia pappeja), ja heidän kanssaan käydyt keskustelut ovat piirtyneet tarkkoina hänen muistoihinsa.
Shintolaisuudessa jumaluutta on kaikkialla, ihmisissä, muissa eläimissä, kasveissa, jopa kivissä. Jokaisessa olennossa on kami, eli jumalolento. Jokaista lajia suojelee ja vartioi ylikami. Tästä ajatusmaailmasta Chris ei ole päässyt eroon (ei sillä että hän edes haluaisi), ja sen vuoksi hän kohtelee luontoa ja eläimiä kunnioittavasti ja arvostavasti. Shintolaisuuden mukaan kun kaikki ovat saman arvoisia.
Toisaalta Chrisin perheessä ei ole koskaan tehty alttareita kuolleille sukulaisille, eikä heille ole annettu uhrilahjoja tai juteltu päivittäin. Perhe on kuitenkin luonut itselleen oman perinteen, joka muistuttaa hieman shintolaista tapaa. Heillä on kuolleiden läheisten kuvat pienellä pöydällä, ja aina siihen aikaan kun kirsikkapuut kukkivat Japanissa, he ovat laskeneet jokaiselle kuolleelle uhriksi pienen lasillisen viiniä, tai jos sitä on ollut saatavilla niin jopa sakea. Tämä on olut heidän oma tapansa kunnioittaa vainajia ja uhrata heille jotain, edes sitten kerran vuodessa.

Chrisin elämässä tärkeitä oppeja muista uskonnoista:

-Elämässä tärkeää on aasialaisissakin uskonnoissa vastavuoroisuus ja lähimmäisestä välittäminen, niistä kertovat nämä viisi ideaalia;

~Hallitsijan hyväntahtoisuus ja alamaisten uskollisuus

~Isän hyvyys ja pojan vanhempainrakkaus

~Aviomiehen oikeamielisyys ja vaimon kuuliaisuus

~Vanhemman veljen jalous ja nuoremman veljen nöyryys

~Vanhemman ystävän huolenpito ja nuoremman ystävän kunnioitus

-YinYang -käsite maailman herkästä tasapainosta, ja vastakohtien toistensa täydentämisestä

-Buddhalaisuuden käsitteet meditoimisesta, sisäisestä rauhasta ja valaistumisesta ovat myös osa Chrisin elämää

Agnostismi ja kristillisyys Johnin elämässä

Joskus lapsena John saattoi uskoa Jumalaan Evanin ja äidin kanssa rukoillessaan, mutta mitä vanhemmaksi hän varttui, sitä enemmän hän kehittyi agnostismiseen suuntaan. John on muutenkin pohtiva persoona, ja usein hän onkin miettinyt Jumalaa ja sitä, kuuleeko Hän, rakastaako Hän. Onko Häntä edes olemassa. Ei hän tiedä, eikä usko koskaan myöskään saavansa tietää. Niinpä John uskoo saavansa asian tietää viimeisintään kuollessaan, ja parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
John hyväksyy kaikki uskonnot ja aatteet, niin kauan kun ketään ei loukata ja satuteta. Hän vastustaa suuresti uskonnoista johtuvia sotia ja kahnauksia (vaikka tietenkin hän vihaa sotia muutenkin...), eikä yleensä puutu uskontojen vertailukeskusteluihin. John antaa muiden uskoa ja pitää uskonnon omana henkilökohtaisena asianaan, ja hän toivoo että muut odottavat sitä myös häneltä. Johnille uskonasiat nimittäin ovat hyvin henkilökohtaisia, ja tietyllä tapaa yksi hänen pehmeistä ja herkistä kohdistaan. Häntä inhottaa jos joku mitään miettimättä suoralta kädeltä kyseenalaistaa hänen maailmankatsomuksensa, sillä se tosiaankin on täydellisesti hänen oma asiansa.
Johnista on edelleen mukavaa joskus iltaisin miettiä äitinsä tarinoita Jumalasta, ja kuvitella mitä se merkitsisikään jos ne olisivatkin totta. Jos enkelit tosiaan vahtisivat ja suojelisivat häntä. Ja sitten mies herää ja tajuaa, ettei hän olekaan enää pikkupoika - onko aikuisen miehen edes luvallista miettiä sellaisia asioita? Nojaa, yhtä kaikki ne tarinat ovat hänelle edelleen tärkeitä, lähellä hänen sydäntään.
Johnilla on edelleen äidiltään saama ristikoru hyvässä tallessa, vaikkei hän pidäkään sitä kaulassaan. Lisäksi hänellä on raamattu ja yksi ikoni, vaikkei hän raamattua juuri ikinä lue, ja ikonikin on laatikossa. Kuitenkin nämä pienet merkit kertovat, että Johnilla tosiaan on jotain osaa myös kristinuskossa.
Marilyn ja Evan taas pitävät molemmat ristikoruja kaulassaan ja pitävät niitä suuressa arvossa. Johnkin omaansa, muttei samalla tapaa.


-I just want to make you happy-