Tämä on roolipeliblogi, jossa on tietoa ja muistiinpanoja wolfheart^:in ja shinjusen roolipeleistä. Jouduimme luomaan blogin, koska uudistuksen jälkeen Demi.fin demilät ovat perseestä. Amen.

torstai 21. maaliskuuta 2013

Haltiat - Päähenkilöt ja muut tärkeimmät hahmot

Nimi: Aidan Nicholas Bowman (Aodhán)
Nimen merkitys: Tuli, villikissa
Syntymäaika: 13.9.2124.
Ikä nyt: 16v
Kotipaikka: Seitsemännen valtakunnan pääkaupunki
Hiusten väri: Pikimusta
Silmien väri: Vaaleanharmaa
Ihon väri:  Hyvin vaalea, kalpea
Pituus: 170cm
Paino: n. 55-60kg
Kehonrakenne: Laiha, lihaksikas
Ammatti: Oppilas
Juuret: Neljäsosametsähaltia muuten ihminen, syntynyt ja elänyt englannissa.
Uskollisuus: Haltiamaailma, ihmisten maailma, seitsemäs valtakunta, oma perhe
Erityistaidot: Laulu
Heimo/klaani: Villikissa


Tosinimeltään Aodhán 15-vuotias poika, joka on jo kymmenen vuoden ajan elänyt siinä haltioita vastaan käytävän sodan runtelemassa maailmassa, hän siis on tottunut siihen että välillä ilman kunnon ruokaa joudutaan elämään pitkiäkin aikoja ja sähköä voidaan käyttää vain harvoin. Sähkövaloja tai muita hienoja sähkölaitteita ei löydy enää keneltäkään haltioiden tuhottua energianlähteiden hyväksikäyttö ja sähkölinjat.
Nuorukaisen vanhemmat ovat yhdet ihmisten joukkojen johtajista, toimivat kidutusyksikössä, ja molemmat taitavia sotureita. Niinpä myös Aidanista ollaan kouluttamassa taistelijaa, joskaan se ei oikeasti poikaa niin kiinnosta. Aidan vihaa sitä kaikkea, sitä kuinka kaikkialla hänen ympärillään tapahtuu vain pahaa, sotaa, surua, tuskaa. Sitä kuinka minä hetkenä hyvänsä joku hänen rakkaistaan saattaa vain kuolla, kuinka niin moni heistä on jo menettänyt henkensä.
Aidan vihaa myös vanhempiensa ammattia, sitä kuinka nuo tappavat jokaisen vastaan tulevan haltian, myös viattomat haltiat, ne jotka eivät edes tahtoisi taistella. Kuinka nuo kiduttavat ja aiehuttavat tuskaa kaikille niille jotka saadaan elävinä kiinni. Kaiken sen keskellä poika on aina tuntenut itsensä hyvin voimattomaksi, hyvin pieneksi.
Luonteeltaan Aidan on hyvin rauhaa rakastava ja hiljainen, hän saattaa syventyä pitkiksikin ajoiksi vain omiin mietteisiinsä ja saattaa kadota ajatuksiinsa melkein kokonaan. Jos joutuisi taisteluun, poika mieluummin luovuttaisi kuin taistelisi, joskin rakkaidensa vuoksi hän tekisi mitä vain. Taistelu koska joku muu käy kimppuun on hänestä paljon kunniakkaampi, kuin taistelu jossa itse on hyökkääjänä. Sisimmässään Aidan on hyvin rohkea, mutta ei itse oikein näe sitä. Aidan on luonteeltaan myös kovin lempeä, ja hän pitää lapsista ja eläimistä. Poika pelkää ja vihaa pimeää enemmän kuin mitään muuta, se saa poikkeuksetta hänen olonsa hyvin ahdistuneeksi. Hämärä ei haittaa, mutta läpäisemätön pimeys on kamalinta mitä hän tietää. Mustatukkainen on hyvin viaton ja melko lapsenmielinen.
Rakkautta muuten kun perheen välisenä Aidan ei oikeastaan ole tullut edes ajatelleeksi, kun ajatukset keskittyvät enemmänkin siihen että pysyy hengissä. Kaiken lisäksi lähimpiin naapureihin on välimatkaa niin paljon, ettei poika edes tapaa kovinkaan paljon ihmisiä, saati sitten ikäisiään tyttöjä.
Aidan on 170cm pitkä ja painaa 55kg, hän on siis oikeastaan hyvin laiha, kun sitä ruokaa ei tosiaan aina löydy syötäväksi. Aidanilla on pikimustat pörröiset hiukset ja harmaat läpitunkevan ilmeikkäät silmät, iho hänellä on hyvin kalpea. Päällään aidanilla on aina jotain käyännöllistä, kun ei niillä vaatteilla siinä maailmassa voi pröystäillä.




Nimi: Raziell Laulaja, Ell (Laermeluion)
Nimen merkitys: Taivaan laulu
Syntymäaika: 3.1.
Ikä nyt: 161v (ihmisten ajanlaskussa 322v)
Kotipaikka: Seitsemännen valtakunnan pääkaupunki
Hiusten väri: Valkoinen, harmahtava
Silmien väri: Kirkas metsänvihreä
Ihon väri: Hyvin vaalea muttei kalpea
Pituus: n. 210cm
Paino: n. 90kg, mutta haltiana paino ei tunnu
Ruumiinrakenne: Lihaksikas, hoikka
Ammatti: Sotilas, opettaja
Juuret: Molemmat vanhemmat ovat metsähaltioita
Uskollisuus: Haltiamaailma, kuudes valtakunta, seitsemäs valtakunta, oma perhe
Erityistaidot: Laulut/sanat, toisen kulmakarvan kohotus
Heimo/klaani: Metsäkauris

Raziell, kutsumanimeltään Ell, on noin 160-vuotias haltia seitsemännestä valtakunnasta, ihmisten iässä suunnilleen 20-vuotiaan näköinen ja iältään vähän päälle.
Hänen tosinimensä on kuitenkin Laermeluion, mikä on tosinimien tapaan muilta salassa.
Ulkonäöltään siis paljon nuorempi kuin mitä lähemmäs kaksisataavuotiaasta ajattelisi.
Nyt suunnilleen kymmenen, oman maailmansa vuosissa viisi, vuotta hänen elämästään on kulunut ihmisten maan päällä. Ell käskettiin Tellukselle heti ensimmäisten joukossa, kun hänen kotimaansa, valtakunnan  numero seitsemän, kuningas lähetti joukkonsa ihmisiä tuhoamaan.
Kaiken alku oli jo unohtunut, ne varsinaiset yksityiskohdat. Ne oltiin haluttu unohtaa. Tiedossa oli vain perimmäinen syy siihen, miksi ihmiset oli pakko tuhota. Luonto tarvitsi enemmän tilaa, ja olihan se ihmisille vain palvelus muutenkin, että heidän toivottoman lyhyet elämänsä eivät sen pidempään jatkuisi.
Ell on ainoa perheestään tiettävästi elossa oleva mies veljensä lisäksi. Mies tosin ei voi olla varma onko äitinsä elossa, sillä kotivaltakunnastaan kuudennesta lähdön jälkeen, on yhteydenpito äitiin ja kotimetsiin ollut vähäistä.
Luonteeltaan Ell on hyvinkin kovasydämminen niinkuin monet muutkin hänen lajiaan. Johtuen myös sodasta, tunteille ei sillä hetkellä vain ole sijaa, ei elämää rakastaville haltioillekkaan. Jos elämän halutaan jatkuvan, on yksi osa otettava pois, muuten kukaan ei selviä hengissä.
Haltioilla oli aina päämääränä oman itsensä ja rakkaidensa hyvinvointi ja tarkoitusperät. Se ei kuitenkaan aiheuttanut ongelmia johdon ja muiden kannalta, niin paljon kuin haltia oli lojaali itselleen, niin oli sitä myös omalle lajilleen, kansalleen ja heimolleen. Henkilökohtaisia siteitä luotiin loppujen lopuksi harvoihin, mutta jokainen tarvitsi ympärilleen ystäviä. Vain perheenjäseniin menivät oman itsensäkkin edelle, sekä lapsuuden perhe, että oma puoliso ja lapset. Verenperintö, se merkitsi.
Hyvinvoinnin, ja koko maailman elämän tielle olivat kuitenkin asettuneet yksi eläinten suvusta periytyvä lahko, ihmiset, ja näiden hävittäminen oli aloittanut sodan ihmisten ja haltioiden välillä. Ell itse oli yhden pienen rykmentin johtaja, sadanpäämies arvoltaan. Osasi käyttää miekkaa ja jousipyssyä sun muita haltioiden aseita. Ihmisten tulta sylkevät aseet eivät olleet mieleisiä, ne polttivat pelkästään jo sen takia että sisälsivät rautaa, mikä toimi valitettavan hyvänä aseena heitä vastaan... mutta heilläkin oli keinonsa.
Ell on pukeutunut muiden lailla nahkaisiin housuihin, ja kaiken kattavaan yläosaan joka suojelee pahimmilta vammoilta. Muuten haltiat pukeutuvat melko kevyihin, käytännöllisiin vaatteisiin.
Mies muiden haltioiden mukaan oli myöskin pitkä, yli kaksi metriä. Kuten sanottua pitkiähän he kaikki olivat, mutta Ell itse oli haltiaksikin pitkä.


Shinsun netistä löytämä kuva, jota awwittelujen säestämästi ihastellessa yhtäkkiä tajutiin, että herranjestas, siinähän on ihan ilmetyt Ell ja Aidan!

































Muita tärkeitä hahmoja:

Nimi: Meldiron (Méelriginnion)
Nimen merkitys: Ystävä
Syntymäaika: 4.2.
Ikä nyt: n. 2500v (ihmisten ajanlaskussa n. 5000v)
Kotipaikka: Seitsemännen valtakunnan pääkaupunki
Hiusten väri: Vaalean teräksen harmaa
Silmien väri: Vedensininen
Ihon väri: Hyvin vaalea muttei kalpea
Pituus: n. 189cm
Paino: n. 73kg
Ruumiinrakenne: Hontelo
Ammatti: Kauppias, kivituntija
Juuret: Molemmat vanhemmat aaltohaltioita mereltä
Uskollisuus: Haltiamaailma, seitsemäs valtakunta, meri
Heimo/klaani: Joutsen

Kolmensadan paremmalle puolelle ehtinyt Meldiron jon kiltti ja lempeä, hajamielinen kivitietäjä. Mies on aaltohaltia, tarkemmin sanottuna mereltä kotoisin oleva merihaltia. Jo ollessaan nuori poikanen Meldiron ymmärsi ettei kuulu seilaamaan loppumattomia meriä, vaan kaipasi maan kiviä ja multaa. Niinpä vaaleahiuksisen isä toi hänet nuorukaisena rantaan, eikä Meldiron ole koskaan sen jälkeen nähnyt perhettään, tai edes vilausta omasta heimostaan.
Seitsemänteen valtakuntaan rantautuessaan oli Meldiron eksyksissä, kunnes löysi opettajansa ja mestarinsa, joka kertoi hänelle kivien ja esineiden salat, opetti kuuntelemaan niiden tarinoita ja arvioimaan arvoja. Mies oli mestarin opissa monia vuosia, kunnes opettajansa päätti lähteä kaupungista vuorille kiviä ja luolia tutkimaan. Sen jälkeen ei ole sitä haltiaa nähty. Meldiron itse perusti kaupan, missä hän ostaa ja myy erilaisia koriste-esineitä, aseita, voimallisia kiviä ja kauniita käyttöesineitä. Hänen kotonaan asuu kolme kissaa, jotka Meldiron on pelastanut tavalla tai toisella hoteisiinsa.
Monista haltioista mies eroaa hajamielisyydellään. Hän unohtelee helposti asioita ja saattaa jähmettyä paikoilleen miettimään. Myöskin taistelutaitojen puute on jotain mitä monilta haltioilta ei löydy, vain jousiammunta sujuu niin ja näin. Kuitenkin Meldiron on taitava parantaja, ja sodan aikana hän hoitikin haavoittuneita Telluksella. Mies on myös lempeä ja utelias, ja pitää kovasti ihmispoika Aidanista. Keskustelut ihmisen kanssa innostavat kauppiasta, ja Aidanin viattomuus ja kiltteys kiehtoo. Myöskin Ellistä Meldiron pitää, vaikka tuon maine seitsemännessä valtakunnassa on mitä on.
Oman lajinsa mukaan on mies taitava uimari ja kalastaja.



Nimi: Bécky
Nimen merkitys: Iloinen, valloittava
Ikä nyt: n. 30v (ihmisten ajanlaskussa n. 60v)
Kotipaikka: Seitsemännen valtakunnan pääkaupunki
Hiusten väri: Punainen
Silmien väri: Kirkkaansiniset
Ihon väri: Hyvin vaalea muttei kalpea
Pituus: n. 169cm
Paino: n. 54kg
Ruumiinrakenne: Laiha, hoikka
Ammatti: Kirjastonvartijan oppitytär
Juuret: Tuntemattomat
Uskollisuus: Haltiamaailma, seitsemäs valtakunta, Kirjastonvartija
Heimo/klaani: Näätä

On punatukkainen haltiatyttö, joka mestarinsa lailla omaa erityiset mielenhallintakyvyt. Tyttö osaa liikuttaa esineitä ajatuksen voimalla, ja avata haltioiden ovia (joita pitkin haltiat pääsevät nopeasti paikasta, jopa maailmasta, toiseen) minne vain. Kun tyttö löydettiin, oli hän vasta pieni lapsi jota eräs haltiajoukko yritti vangita väkivalloin. Kukaan heistä ei kuitenkaan pärjännyt pienelle tytölle. Lopulta saivat toiset haltiat Beckyn luokseen, ja hän päätyi asumaan seitsemännen valtakunnan kirjastoon ja pääsi mestarinsa, suuresti kunnioitetun Kirjastonvartijan, oppitytöksi.
Kykyjensä vuoksi ei Becky saa kulkea vapaasti missä haluaa, vaan joutuu pyytämään luvan jokaiseen kirjastosta poistumiseen. Yleensä lupaa ei myönnetä. Nämä kyvyt nimittäin voisivat luoda hirvittävän tappokoneen, joka elää vain surmatakseen kaiken liikkuvan.
Luonteeltaan Becky on ilkikurinen, ja hän rakastaa tehdä kiusaa kirjastossa vieraileville haltioille. Kuitenkin samaan aikaan on tyttö myös herkkä, ja kaipaa pois kirjastosta vapauteen ymmärtäen myös, ettei niin tule koskaan käymään. Utelias ja tiedonjanoinenkin hän on, ja yleensä kertoo toisille haltioille erilaisten kirjojen sijainteja tietoja vastaan. Jos joku kertoo onko torilla tapahtunut jotain uutta, miltä meri näyttää tai ovatko ruusut jo puhjenneet kukkaan, saattaa tyttö jopa tuoda kirjan suoraan asiakkaan käsivarsille.
Ell on ainoa joka saa pidettyä Beckyn kurissa, ja joka on välttynyt tuon kiusanteolta. Aidanin kanssa Becky alkoi ystävystyä miltei heti, vaikka heti ensimmäiseksi tuo alkoikin haukkua Aidanin korvia ja tehdä pojalle typeriä jekkuja. Todellisuudessa Becky pitää Aidanin seurasta ja siitä, miten helposti pojalta saa tietoja ulkomaailmasta.
Beckyn tehtävänä on lukea jokainen kirjastossa oleva kirja, ja ilmestyä mestarinsa luokse aina tuon kutsuessa. Yleensä kutsun syynä on jokin pieni tehtävä, oppitunti tai uusi kirjapino luettavaksi.

Nimi: Kirjastonvartija
Nimen merkitys: Kirjastonvartija
Ikä nyt: Reilusti yli 20 000v
Kotipaikka: Seitsemännen valtakunnan pääkaupunki
Hiusten väri: Kastanjanruskea
Silmien väri: Taivaansininen
Ihon väri: Hyvin vaalea, muttei kalpea
Pituus: n. 194cm
Paino: n. 75kg
Ruumiinrakenne: Kuihtuneenpuoleinen
Ammatti: Kirjastonvartija
Juuret: Molemmat vanhemmat olivat aaltohaltioita
Uskollisuus: Haltiamaailma, seitsemäs valtakunta, meri
Heimo/klaani: Merikotka

Itsekin jo nimensä ja ikänsä unohtanut ikivanha Kirjastonvartija on seitsemännen valtakunnan vanhin jäsen, ja hallitsijan neuvojien johtaja. Hänestä ei tiedetä paljoakaan, mutta mies saattaa astella kirjastossa sinne tänne puhumatta kenellekään sanaakaan vaikka joku miestä puhuttelisikin. Toisaalta joinakin kertoina saattaa Kirjastonvartija jutella pitkiäkin aikoja kirjaston vieraille, yhdelle, tai usealle kerralla.
Tuhansia ja taas tuhansia vuosia vanha mies on nähnyt kuninkaiden ja kuningattarien tulevan ja menevän, ja hän on ainoa joka on lukenut kaikki kirjastossa olevat kirjat. Se onkin ollut melkoinen tehtävä, sillä kirjoja on niin monta ettei kukaan tiedä tarkkaa lukua. Lisäksi kirjat ja kääröt eivät ole missään järjestyksessä, vaan ne ovat siellä täällä aivan sekaisin. Vain Kirjastonvartija ja Becky osaavat kertoa missä mikäkin kirja on.





Nimi: Tara (Tarafah)
Nimen merkitys: Puu
Ikä nyt: n. 200v (Haltioiden ajanlaskussa n. 400v)
Kotipaikka: Seitsemännen valtakunnan pääkaupunki
Hiusten väri: Ruskea
Silmien väri: Rusehtavanvihreä
Ihon väri: Hyvin vaalea muttei kalpea
Pituus: n. 179cm
Paino: n. 70kg
Ruumiinrakenne: Lihaksikas
Ammatti: Sotilas
Juuret: Molemmat vanhemmat ovat metsähaltioita
Uskollisuus: Haltiamaailma, seitsemäs valtakunta
Heimo/klaani: Sudenmarja

On Ellin joukkoihin kuulunut sotilas, jonka kanssa miehellä on menneisyyttä. Monesti löysi heistä jompikumpi illalla tiensä toistensa makuuhuoneisiin. Tietyllä tapaa nainen välitti Ellistä, mutta toisaalta haki tuolta pelkkää nautintoa.
Sodassa oli Tara Ellin vasen käsi, arvossaan heti Naran jälkeinen.
Tara on luonteeltaan kova ja kylmä, julmakin. Erittäin vaativa, mutta tietyllä tapaa reilu. Hän ei pelkää elämää, ei kuolemaa ja on erittäin taitava taistelija.
Eräänä päivänä saapuukin Tara Ellin ja Aidanin ovelle, mukanaan vähän epämieluisampi yllätys.


Nimi: Nara
Nimen merkitys: Liikkuva vesi, veden voima
Ikä nyt: n. 700v (ihmisten ajanlaskussa n. 1400v)
Kotipaikka: Seitsemännen valtakunnan pääkaupunki
Hiusten väri: Hiekanruskea
Silmien väri: Pähkinänruskea
Ihon väri: Hyvin vaalea, muttei kalpea
Pituus: n. 172cm
Paino: n. 60kg
Ruumiinrakenne: Hoikka, lihaksikas
Ammatti: Hallitsija
Juuret: Isä aaltohaltia äiti metsähaltia
Uskollisuus: Haltiamaailma, Seitsemäs valtakunta
Heimo/klaani: Kettu

Kuului sadanpäämies Ellin joukkoihin sodan aikana, ja sitä ennenkin. Hän on taitava taistelija ja samaan aikaan sekä julma että armollinen. Kun Ell muutti puoltaan ja aloitti kapinan, oli Nara yksi ensimmäisistä joka lähti seuraamaan johtajaansa. Alusta asti on Nara ollut yksi Ellin luotetuimmista sotilaista, loukkaantuessaan antoi Ell mielellään vain Naran tukea itseään. Haltioille kun loukkaantuminen on kunnian asia, tukea muilta saa hakea vasta kun itsestään ei kykene huolehtimaan.
Kun Ell kapinan lopuksi tappoi kuninkaan, muttei ottanut itse virkaa vastaan, sai Nara hämmästyksekseen kuulla että Ell valitsi hänet uudeksi kuningattareksi. Nara on kuitenkin ollut tähän mennessä yksi seitsemännen valtakunnan viisaimmista kuningattarista, ja hänen valtakautensa on ennustettu olevan pitkä ja hyvä.




Nimi: Frederik Haukansilmä
Nimen merkitys: Rauhanomainen vallankäyttäjä
Ikä nyt: n. 4000v (ihmisten ajanlaskussa n. 8000v)
Kotipaikka: Tuntemattomat metsät
Hiusten väri: Havunvihreä
Silmien väri: Sininen, toinen silmä sokea ja peitetty
Ihon väri: Hyvin vaalea muttei kalpea
Pituus: n. 197cm
Paino: n. 85kg
Ruumiinrakenne: Lihaksikas
Ammatti: Mestari, opettaja nykyään vaeltaa ammatitta
Juuret: Molemmat vanhemmat metsähaltioita
Uskollisuus: Ei ole
Heimo/klaani: Metsäkauris

On kuudennesta valtakunnasta kotoisin oleva aarniohaltia (aarniohaltia on metsähaltian alaryhmä), joka on saanut lisänimensä uskomattomien jousiammuntataitojensa myötä. Mies menetti toisen silmänsä taistelussa toista haltiaa vastaan, muta on siitäkin huolimatta historian taitavin ampuja.
Frederik toimi Ellin mestarina tuon ollessa nuori, ja opetti miehelle kaiken mitä jousiammunnasta tiesi. Ellistä tuli erittäin taitava, mutta koskaan hän ei ole yltänyt mestarinsa tasolle. Lisänimensä Laulaja, Ell sai Frederik Haukansilmältä. Eräänä aamuna kun Ell meni jälleen mestarinsa oppiin, sai hän vain kuulla itseään kutsuttavan uudella nimellä. Ja se nimi jäi.
Frederikin uskotaan kuolleen, sillä hän katosi miltei jälkiä jättämättä kuin tuhka tuuleen. Ainoa asia mitä mies jälkeensä jätti, oli veri.


Nimi: Vanya
Nimen merkitys: Kaunis, sulokas
Ikä nyt: n. 120v (ihmisten ajanlaskussa n. 240v)
Kotipaikka: Meri
Hiusten väri: Pehmeänruskea
Silmien väri: Vedensininen
Ihon väri: Hyvin vaalea, muttei kalpea
Pituus: n. 170cm
Paino: n. 57kg
Ruumiinrakenne: Hoikka
Ammatti: Kutoja
Juuret: Molemmat vanhemmat aaltohaltioita
Uskollisuus: Haltiamaailma, seitsemäs valtakunta
Heimo/klaani: Mutu

On kiltti ja lempeä aaltohaltia, tarkemmin järvihaltia. Hän asuu seitsemännessä valtakunnassa, ja rakastuu Meldironiin. Vanya pitää kovasti Aidanista, mutta pelkää Elliä sitäkin enemmän. Nainen nimittäin on yksi niistä haltioista, jotka ovat kuulleet paremmin kuin hyvin Ellin maineesta. 
Vanya ei ole hyvä taistelija, mutta hän taitaa jotenkuten miekkailun. Kuitenkin nainen vihaa taistelemista, ja käyttäisi kaiken aikansa mieluummin laulamiseen ja tanssimiseen.

Nimi: Cion (kuvassa vasemmalla)
Nimen merkitys: Viimeisenä laskeva tähti
Ikä nyt: n. 60v (ihmisten ajanlaskussa n. 120v)
Kotipaikka: Viidennen valtakunnan nimetön seutu
Hiusten väri: Valkoinen
Silmien väri: Tummanruskea
Ihon väri: Erittäin vaalea, lähes kalpea
Pituus: n. 170cm
Paino: n. 55kg
Ruumiinrakenne: Laiha, hoikka, lähes lapsenomainen
Ammatti: Viihdyttäjä
Juuret: Tuntematon, suohaltia
Uskollisuus: Ei ole
Heimo/klaani: Pikkusaukko

Cion on haltiaksi hyvin pienikokoinen poika, jolla on ikäisekseen harvinaisesti vielä hieman lapsenomaista pyöreyttä kasvoissaan ja käsissään.
Poika ei ole koskaan tuntenut vanhempiaan tai tiedä, ovatko he edes elossa. Cion kuitenkin tietää oman lajinsa ja heimonsa, mutta hän ei tiedä milloin on ne kuullut ja keneltä, hän on vain aina tiennyt.
Cion asuu erään haltiaruhtinaan linnassa (kuvassa oikealla), muttei tiedä missä paikka sijaitsee. Hän on tämän ruhtinaan niin sanottu viihdyttäjä. Hänen tehtävänsä on olla mieliksi ja silmäniloksi, sekä tehdä mitä ruhtinas Fead vain käskee. Cion on jo kauan halunnut pois Feadin kynsistä, mutta hänellä ei ole mahdollisuutta paeta yksin eikä kohtalotovereita tai auttajia ole. Feadin tahdossa pitää Cion omanaan ei ole mitään tekemistä rakkauden kanssa, vaan ruhtinas haluaa pelkästään omistaa ja alistaa kauniin haltiapojan kokonaan itselleen.
Eräänä iltana linnaan kuitenkin tuodaan uusia vankeja, ja kaikki muuttuu...


-Lle naa vanima-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti