Tämä on roolipeliblogi, jossa on tietoa ja muistiinpanoja wolfheart^:in ja shinjusen roolipeleistä. Jouduimme luomaan blogin, koska uudistuksen jälkeen Demi.fin demilät ovat perseestä. Amen.

torstai 21. maaliskuuta 2013

Haltiat - Juoni




























Kesken vuosi (ihmisten ajassa) 2125

Ihmisten maailman, Telluksen, lisäksi olemassa on monia muitakin maailmoja ja yksi niistä on
haltioiden, sielunsyöjien, maailma.
Noin sata vuotta on kulunut meidän päivistämme, on vuosi 2113. Ihmisten teknologian kehitys on jatkunut, mutta rauhaa on onnistuttu rakentamaan kansojen välille. Pelättyä ydinsotaa ei ole tullut, ja lopulta ydinaseetkin tuhottiin koko maailman yhteisen rauhanpäätöksen tultua voimaan. Ainoa jäljellä oleva ydinaseiden kaava on hyvässä säilössä, jonka olinpaikasta tietää vain muutama WPC:n (World Peace Century) jäsen. Rauhasta on tullut ihmisille tärkeää, mutta teknologiasta ei olla edelleenkään onnistuttu kehittämään tarpeeksi luontoystävällistä. Metsiä tuhotaan, ja monia lajeja on kuollut sukupuuttoon. Meidän tuntemiamme tiikereitä, jääkarhuja ja gorilloja ei enää ole.

Sinä epätoivon vuonna päättivät toisen maailman haltiat hävittää ihmiskunnan jotta luonto saisi taas elää rauhassa ilman liian pitkälle kehittyneen eläinlajin jatkuvaa tuhoamista. Eräänä päivänä he vain ilmestyivät maan päälle ihmisille arvoituksena pysyneistä ovistaan, ja verenvuodatus alkoi.
Ihmiset ovat kuitenkin panneet kova kovaa vastaan ja taistelleet nykyaikaisilla aseillaan, kun haltiat yrittävät pärjätä miekoilla ja jousipyssyillä. Kuitenkin samaan aikaan haltiat ovat pidempiä, vahvempia, vanhempia, viisaampia ja kestävämpiä, kuin ihmiset. He tuhoavat ihmisten aseita ja tehtaita, minkä vuoksi on ihmiskuntakin joutunut palaamaan takaisin miekkojen pariin. Kuitenkin lähitaistelu haltiaa vastaan on lähes poikkeuksetta normaalin ihmisen kuolemaan johtava haaste.

Sotaa on jatkunut kymmenen vuotta, on vuosi 2123. Ihmiset alkavat olla alakynnessä, mutta sinnittelevät pienissä yksiköissään. Ihmiskunnan määrä on laskenut nopeasti. Naiset viedään sotaan miesten lisäksi, jokainen kuusitoistavuotias nuori on velvoitettu liittymään sotajoukkoihin ja kuolemaan maailmansa puolesta.

Aidan on viisitoistavuotias, tottunut elämään sodan keskellä. Isä ja äiti työskentelevät kidutusyksikössä, missä ihmiset julmilla keinoillaan yrittävät saada selville haltioiden suunnitelmia.
Eräänä onnen ja epätoivon päivänä kotiin ilmestyy joukko haltioita, jotka tappavat Aidanin vanhemmat ja aikovat saman tien päästä eroon perheen ainoasta lapsesta. Kuitenkin yksi heistä, satakuusikymmentävuotias sotilas, sadanpäämies Ell, kieltää pojan tappamisen ja vie Aidanin mukanaan haltiamaailmaan.
Ellin pitäisi tappaa Aidan, mutta loppujen lopuksi hän ei kykene sitä tekemään, vaan säästää pojan hengen. Mustatukkaisen pojan onnistuu olemaan se kulmakivi, joka aloittaa haltioiden vyöryvän kapinan sotaa vastaan, sisällissodan, jonka kapinallisten johtajana Ell toimii.

Aika on kulunut ja kapina voitettu. Ellin onnistui tappaa kuningas joka velvoittaisi miehen itsensä samaan asemaan, mutta hän itse kieltäytyi virasta tuntiessaan olevansa siihen liian vapaa. Myös Aidan oli osasyy Ellin päätökseen, sillä miten ihmispoikaan rakastunut haltia voisi olla kuningas?
Vuorilta on ilmestynyt haltiajoukko seitsemännen valtakunnan pääkaupunkiin. Joukko vuorihaltioita, joka tuo mukanaan Rhov-nimisen julman miehen. Rhov näkee Aidanin ja päättää saada tuon sielun hinnalla millä hyvänsä. Yritys melkein onnistuukin, mutta ei aivan. Sielu vahingoittuu, mutta Aidan jää henkiin. Palautuuko Aidan ikinä ennalleen? Tapahtumasta äärimmäisen vihainen ja tuskastunut Ell surmaa Rhovin ja jättää tuon kuolleena eräälle seitsemännen valtakunnan kaduista. Ruumis on kuitenkin kadonnut kun Ell menee puhdistamaan jälkiään.

Meldironin, Aidanin ja Ellin kauppiasystävän, ohjeen avulla onnistuu Ell herättämään Aidanin, mutta poika on edelleen heikkona kahden viikon tajuttomuudesta. Ell on päättänyt  hankkia itselleen töitä ja alkaa kouluttaa nuorille haltioille taistelutaitoja, myös Aidan pääsee tunneille mukaan.
Samalla kun Aidan oppii monia taistelutaitoja ja alkaa pikkuhiljaa taistelukokemuksensa vuoksi kohota ryhmänsä huipulle, alkaa hänelle myös valjeta totuus rakkaastaan ja siitä, millaista mainetta tuo kantaa. Sillä sitä mukaa kun Aidan paranee Rhovin hyökkäyksestä, hän myös alkaa liikkua enemmän kaupungilla. Torilla, puodeissa, aina linnan kirjastossa asti, minne Ell yleensä ennen halusi aina saattaa hänet. Ja niin kaupunkilaisten mielipiteet Ellistä, miehestä joka tunnetaan Ell Verisenä, alkavat kiiriä hänenkin korviinsa. Miten hänen pitäisi reagoida, kun yleensä ihmisiä inhoavat ja ylenkatsovat haltiat alkavat varoittaa häntä, huolestua hänen turvallisuudestaan Ellin hoteissa? Mitä hänen pitäisi tehdä, kun näennäisesti julmina pidetyt olennot alkavat pitää häntä uhrina joka ei ansaitsisi kohtaloaan joutua niin julman miehen käsiin?

-Lle naa vanima-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti