Tämä on roolipeliblogi, jossa on tietoa ja muistiinpanoja wolfheart^:in ja shinjusen roolipeleistä. Jouduimme luomaan blogin, koska uudistuksen jälkeen Demi.fin demilät ovat perseestä. Amen.

perjantai 25. lokakuuta 2013

HK - Lemmikit

Kissat:

Nimi: Mozart
Ikä nyt: Ei syntynyt
Sukupuoli: Uros
Laji: Kissa
Rotu: Tuntematon, mutta mitä luultavimmin maine coon
Turkin väri: Tummanharmaa
Silmien väri: Oranssiin pilkahtava keltainen
Käyttötapa: Seurakissa

Alkuperäiseltä nimeltään Georgie on kissa, joka hylättiin kylmään Alaskaan kuolemaan. Pikkuinen sattuma ja ystävälliset sydämet kuitenkin pelastivat sen hengen.
 Mozart on kollikissa, luonteeltaan jääräpäinen, mutta kiltti. Se kiintyy helposti omistajiinsa, mutta on vieraita kohtaan melko epäleväinen. Kuienkin, kun se tottuu vieraisiin, on suosio taattu. Mozart rakastaa silityksiä ja haluaisi olla aina huomion keskipisteenä. Se pitää myös leikkimisestä ja rakastaa ihmisiä yli kaiken. Mozart osaa myös jurottaa, varsinkin jos se tuntee kokeneensa vääryyttä. Kissa mouruaa aina matalalla ja kovalla äänellä, jutellen usein ihmisten kanssa. Se seuraa mielellään ihmisten puuhia ja katselee mitä nuo touhuavat. Rodultaan Mozart on luultavasti Maine coon -mix, mutta siitä ei ole tarkkaa tietoa.



Koirat:

Nimi: Hugo
Ikä nyt: n. 5v
Sukupuoli: Uros
Laji: Koira
Rotu: Saksanpaimen-belgianpaimenkoira
Turkin väri: Riistanvärinen ruskeasta keltaiseen ja lähes valkoiseen muuntautuva turkki, tummat korvat ja kuono
Silmien väri: Ruskea
Käyttötapa: Sotakoira

On puoliksi saksanpaimen- ja puoliksi belgianpaimenkoira. Värityksensä ja ruumiinmuotonsa se on saanut isäbelgialaiselta, mutta kasvonsa ja luonteensa äitisaksalaiselta. Hugo on leikkaamaton uroskoira, ja tehnyt töitä sotakoirana ensin Afganistanissa ja sitten Irakissa. Kun Hank vielä oli sotilas, hän oli koirayksikössä. Hän menetti oman kasvattinsa ja sai tilalle uteliaan pennun nimeltä Hugo. Pian sen jälkeen Hank loukkaantui ja joutui jättämään koiran toiselle sotilaalle, mutta hän ei ole lakannut ajattelemasta eläintä ja miettimästä, mahtaako se olla kunnossa. Sotakoiria kouluttaneena ja nähneenä Hank tietää, kuinka vaikeaa niille on saada kotia sen jälkeen, kun ne tuodaan takaisin Yhdysvaltoihin sotakoirauran päätyttyä. Sen vuoksi hän on ajatellut Hugoa yhä enemmän ja enemmän, kun on tiennyt sen eläkeiän lähestyvän. Pieni pentu jätti jäljen Hankiin, eikä hän häpeä myöntää sitä. Koirat ovat aina olleet välttämätön apu armeijalle niin
pommin etsijöinä kuin partiossakin. Siksi monen sotilaan mielestä koirat ansaitsisivat samanlaisen kohtelun kuin veteraanitkin, ovathan nekin nähneet sodan kauhut, ja siksi moni koira ei koskaan pysty asumaan normaalissa kodissa. Ne tarvitsevat erityiskohtelua koko loppuelämänsä ajan, eikä sellaista ole antaa jokaiselle eläkeikäiselle koiralle.
Hugo on kuitenkin luonteeltaan hieman erilainen kuin moni muu sotakoira. Se on rauhallinen, laskelmoiva, uskollinen ja viisas. Se ymmärtää milloin rauhoittua ja oppii erittäin nopeasti. Siksi se onkin ollut erittäin hyvä apu sodan keskellä, ihan jo vain rauhoittavan olemuksensa vuoksi. Sotilaat kestävät helpommin kun saavat aina välillä silittää koiraa ja pitää lähellään pörröistä ja lämmintä olentoa. Hugo on lempeä ja kiltti sotakoiraksi, kärsivällinen. Se on ollut välttämätön impulsiivisten koirien keskellä, ja siksi sen antaminen eläkkeelle onkin isku, samanlainen koira tarvittaisiin nopeasti tilalle.


Nimi: Miki
Ikä nyt: Ei syntynyt
Sukupuoli: Uros
Laji: Koira
Rotu: Kolme neljäsosalta chihuahua, yksi neljäsosalta perhoskoira papillon
Turkin väri: Mustavalkoinen, vatsa, huulet ja tassut vaaleanpunaiset
Silmien väri: Musta
Käyttötapa: Seurakoira

On puhdasverinen chihuahuauros. Se on erittäin pienikokoinen ja mustavalkoinen (pentuna siinä oli ruskeaa, mutta se katosi kasvamisen myötä). Tämä pieni otus sattuu sankareidemme matkaan aivan sattumalta. Miten? Sen saamme tietää aikanaan.
Miki on luonteeltaan melkoisen epächihumainen. Se ei tapaa räkyttää paljoa, on ystävällinen sekä aikuisille että lapsille ja pitää kaikenlaisesta tekemisestä. Se on kiltti ja seurallinen. Ei tyypillistä chihuahualle? Ei lainkaan. Mutta juuri siksi Mikistä pidetäänkin niin paljon, usein chihuahuat ovat uhittelevia räksyttäjiä, mutta Miki ei. Se on lempeä pieni koira, vaikka haluaisikin välillä pomottaa toisia koiria, ja saattaa pelätä vähän todella pitkiä tai isokokoisia ihmisiä vain siksi, että on niin pieni. Se ei kuitenkaan ikinä purisi ketään. Varmasti kasvatuksessakin on ollut osansa siinä, että Mikistä tuli tasapainoinen ja kiltti koira.


Sankarikoirat

Vasemmalta oikealle, ylhäältä alas: Leon, partiokoira rodultaan urossaksanpaimenkoira.
Ollie, pommikoira rodultaan urostanskandogi.
Paw, pommikoira rodultaan urosbelgianpaimenkoira.
Spot, partiokoira rodultaan urosnewfoundlandinkoira.
Tino, partiokoira rodultaan urossaksanpaimenkoira.
Ada, rodultaan narttubelgianpaimenkoira.

Jokainen näistä koirista on ollut mukana Afganistanin ja Irakin sotatoimista, ja auttanut sotilaita selviämään sodan haasteista, niin fyysisistä kuin henkisistäkin. Ne ovat pelastaneet henkiä siinä missä ihmisetkin. Nyt ne ovat kuitenkin jäämässä eläkkeelle, joko fyysisten vammojen (kuten Tinon tapauksessa irronnut jalka) tai raskaaseen fyysiseen työhön liian korkean iän (kuten 8-vuotias Spot) vuoksi. Koirat kuljetetaan Yhdysvaltoihin missä niille yritetään etsiä kotia, mutta se on erittäin haastavaa niiden sotataustan ja siitä mahdollisesti aiheutuvien käytösvaurioiden vuoksi. Jotkut onnekkaat saavat hyvän kodin, mutta monet joudutaan lopettamaan.


-Yössä ken vaeltaa-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti